Usein kysyttyä

KYSY ASIANTUNTIJOILTA KATETROINNISTA JA ARJESTA TOISTOKATETROINNIN KANSSA. Vastaamme sinulle mahdollisimman nopeasti.

Kysy ja vastaa -palstan tarkoituksena on toimia tietopankkina yleisiin katetrointiin liittyviin kysymyksiin, jotka askarruttavat monen mieltä. Kysyminen ja vastauksen saaminen on maksutonta. Asiantuntijamme vastaavat kysymyksiin kerran viikossa. Huomaathan, että kysy ja vastaa -palstamme ei sovellu kiireellisiin kysymyksiin tai tilanteisiin, joissa on välitön tarve hakeutua lähimpään terveyskeskukseen. Ethän liitä mitään osoite- tai henkilötietoja kysymyksesi yhteyteen. Kysymykset esitetään oheisen lomakkeen kautta nimettömänä. Vastaukset kertyvät näille sivuille. Palstalla saattaa joskus olla ruuhkaa, mutta pyrimme vastaamaan kaikkiin katetrointiaiheisiin kysymyksiin.

 

Uroterapeutti Sanna

Hei! Olen Sanna, sairaanhoitaja ja uroterapeutti. Vastaan tällä palastalla katetrointiin liittyviin kysymyksiin kerran viikossa. Huomioithan, että kiireellisissä kysymyksissä oman alueen uroterapeutti tai muu terveydenhuollon ammattilainen on oikea henkilö auttamaan.

 

Tuoteasiantuntija

Hei! Me Coloplastin tuoteasiantuntijat vastaamme täällä Coloplastin katetrituotteisiin liittyviin kysymyksiin.

 

Moi! Olen 33 v. Mies ja kärsin venyttyneestä rakosta. Minulla on operoitu lannerangan välilevyjä kahdesti ja nyt degeneroitumisen edetessä monenlaiset selkäongelmat jatkuvat. Rakko-ongelmat alkoivat virtsaummesta 11/2015 selkäongelmien yhteydessä. Lääkäreiden mukaan virtsaumpi johtui trisyklisten masennuslääkkeiden ja kivun yhteisvaikutuksesta. L5 hermojuuri on kyllä neurokirurgin mukaan kovin ahtautunut mutta sen kipu jää kroonisen hermokivunhoitoon käytettyjen lääkkeiden varjoon. Käytössä on oksikodoni, lyrica, venlafaxin, melatoniini, arcoxia ja diapam. 11/2015 kirurgian polilla suurin residuaali oli aamuyöstä kertakatetroinnilla 2200ml ja olo hyvin tukala. Tämän jälkeen siirryyttii muutamaksi päiväksi kestokatetriin. Hoitava kipulääkäri ja urologi tulivat siihen tulokseen että tarkempia tutkimuksia ei tarvita vaan rakko palautuu entiselleen näin nuorella nopeasti. Nyt, n. 3-4Kk tilanteen jälkeen rakon tilavuus on edelleen sama. Virtsaaminen on välillä hyvin hankalaa ja monenlaisia kikkoja joutuu houkuttelemiseksi käyttämään. Myös välillä joutuu ppalaamaan wc:hen samantien takaisin. Toisinaan sitten hätä ei ilmoita itsestään ja vaa’an kertoma on karua, virtsaamisen jälkeen paino putoaa pahimmillaan n. 2,2Kg. 1-1,5 Kg on minulle normaali aamuvirtsan Painonpudotus. Oireilua on jälkitiputtelusta, alavatsan kipuihin ja ajoittaiseen kuumeiluun. Virtsanäyte antoi sekaflooratuloksenvaikka suoritin sen äärimmäisen huolellisesti. Omt-terapeuttini on painottanut nyt tilanteen vakavuutta ja toivon saavani urologille ajan, lähete on tehty. Kysymys kuuluu, mitä minun olisi nyt odotellessa tehtävä että minimoisin riskit vakavammilta seurauksilta? kiitos jo etukäteen!

 

 

    Uroterapeutti Sanna vastaa:

    Kertomasi perusteella vaikuttaa, että virtsarakkosi toiminta ei ole täysin palautunut vaan rakko on ylivenyttynyt eikä tyhjene kunnolla. Tilanteessasi tarkemmat urologiset selvittelyt ovat ehdottomasti tarpeellisia, joten hyvä että lähete urologille on jo tehty. Toivottavasti pääset vastaanotolle pikimmiten, kannattaa tiedustella lähetteen tilaa ja kiirehtiä vastaanotolle pääsyä olemalla yhteydessä oman alueesi urologiseen yksikköön. Kun virtsateiden toiminta on kartoitettu ja virtsarakon tyhjenemishäiriö on tutkimuksissa todennettu, hoitona on säännöllinen omatoiminen toistokatetrointi, jonka toteutus ohjataan urologian poliklinikalla. Mikäli ennen vastaanotolle pääsyä virtsaaminen ei onnistu ollenkaan tai vaikeutuu huomattavasti, sinulle tulee virtsatieinfektion oireita tai kuumeilua, tulee hakeutua päivystyspoliklinikalle.

Hei, Olen toistokatetroinut jo monta vuotta, mutta viime aikoina on yhä vaikeampaa ”löytää” rakkoa ja ylettyä viemään oikealla kädellä toistokatetri rakon kohdalta sisälle rakkoon. Mikä neuvoksi?

    Uroterapeutti Sanna vastaa:

    Ongelmien ilmaantuessa katetroidessa kannattaa ensisijaisesti olla yhteydessä hoitavaan yksikköön, jonka uroterapeutti pystyy antamaan yksilöllistä ohjausta esitietoihin ja sairauskertomusmerkintöihin pohjautuen. Tarvittaessa voidaan varata ohjausaika uroterapeutin vastaanotolle katetrointitekniikan kertaukseen. Tässä tilanteessa esimerkiksi katetrivaihtoehtojen kartoituksesta ja päivityksestä sekä eri katetrointiasentojen läpikäymisestä voisi olla apua.

Minulla viime aikoina ollut toistuvia pissatulehduksia, johon minulla on ollut lääkekuuri. Terveinä aikoina on vaikeuksia pissata. Nyt on taas ollut lääkekuuri ja selkä on munuaisten kohdalta kipeä sekä pissaaminen sattuu munuaisten kohdalta.Ei pissa muuta kuin sekaflooraa. Aamuisin jalat ja kädet ovat turvoksissa. Ennen ei ole tällaista ollut. Olen 36 v.nainen.

    Uroterapeutti Sanna vastaa:

    Oireiden selvittämiseksi sinun tulee olla viipymättä yhteydessä terveysasemalle, jossa lääkäri arvioi tilanteen ja määrää tarvittavat jatkotutkimukset. Mikäli virtsatietulehduksen oireet jatkuvat tai palaavat antibioottikuurin jälkeen, tulee aina olla yhteydessä hoitavaan yksikköön. Kivut selässä ja kyljissä munuaisten alueella sekä kuumeilu voivat olla merkkejä munuaistason virtsatieinfektioista, jolloin lääkäriin tulee hakeutua välittömästi vuorokaudenajasta riippumatta.

Hei! Olen uudehko katetroija, mutta olen aiemmassa työssäni katetroinut asiakkaita joten homma on ok. Mutta on myös ongelma, nimittäin kipu oikealla puolen virtsarakon seutua jossa tähystyksessä nähtiin polyyppeja. itselläni on tunne että katetri osuu niihin kun sitä vedän ulospäin hiljalleen ja vaihdan hieman asentoa että kaikki virtsa tulisi pois, sisään viedessä ei katetri satu lainkaan. Jos tunnen kivun kovempana on katetrissa yleensä verta ja kipu voi kestää jopa puoli tuntia sen jälkeen. Onko pelko että polyypit muuttuvat ajan kanssa pahanlaatuisiksi jos ne ärsyyntyvät tms. katetroidessa? Tulisiko tämän vuoksi ottaa yhteys lääkärin?

    Uroterapeutti Sanna vastaa:

    Rakossa todetut hyvänlaatuiset muutokset eivät muutu pahanlaatuisiksi katetroitaessa. Pienet määrät verta rakon tai virtsaputken limakalvoilta sekä lievät kivut ovat normaaleja toistokatetrointiin liittyviä ilmiöitä, etenkin toistokatetrointeja aloitettaessa. Usein ongelma korjaantuu ajan kanssa katetrointitekniikan harjaantuessa. Katetrointia kannattaa kokeilla eri asennoissa ja mahdollisesti eri katetreillakin. Hoitavan yksikön uroterapeutti on paras henkilö antamaan yksilöllistä ohjausta katetrointitekniikkaan ja eri katetrivaihtoehtoihin liittyvissä kysymyksissä. Voimakkaat kivut ja runsas tai päivittäinen verenvuoto vaativat aina hoitavan yksikön kannanoton, samoin jos tilanne katetroitaessa minkä tahansa oireen suhteen muuttuu aikaisempaan verrattuna.

Hei! Toistokatetroin 4 – 6 x vrk ja ongelma on kivuliaisuus katetroidessa. Se koskee selkään L2-3 alueelle ja kipu alkaa kun virtsaa tulee katetrista. Kipu lopettaa virtsan tulon kesken. Jonkin ajan kuluttua jatkuu. Toinen mikä ihmetyttää on, että kuuluuko normaalistikin katetrointiin verentihkuttelu katetroidessa ja sen jälkeen? Olen 41 v nainen, ei virtsatietulehdusta, vain atoninen rakko. Katetrina speedicath compact eve. Kun kipu on kovimmillaan, tulee verta. Ja tulee myös katetroinnin jälkeen. Hiukan kipua helpottaa kun ennen katetrointia pitää katetria kylmän veden alla.

    Uroterapeutti Sanna vastaa:

    Lievät kivut sekä pieni määrä verta virtsaputkesta ovat tavallisia toistokatetrointiin liittyviä ilmiöitä, etenkin toistokatetrointeja aloitettaessa. Joskus virtsantulon katetroidessa voi keskeyttää rakon tai sulkijalihaksen kramppi, joka voi myös aiheuttaa kipuja, mahdollisesti verenvuotoakin. Tällöin kannattaa odottaa krampin helpottamista, tähän voi mennä joitakin minuutteja. Rauhallisuus katetroitaessa sekä rento katetrointiasento helpottavat katetrointia. Katetria ei tule yrittää vetää pois krampin aikana vaan vasta sen jälkeen. On myös tärkeää huolehtia limakalvojen kunnosta, sillä hauraat ja ohuet limakalvot vuotavat herkemmin verta. Katetroinnin onnistumiseen, kivuliaisuuteen ja mahdolliseen verenvuotoon vaikuttavat myös katetrointitekniikka, katetrointiasento sekä käytetty katetri. Jos kivut ovat voimakkaita tai katetrointiin liittyvä verenvuoto runsasta / päivittäistä, tulee olla yhteydessä hoitavaan lääkäriin. Lääkäri arvioi jatkotutkimusten tarpeen. Jos verenvuodolle tai kivuille ei löydy katetroinnin lisäksi muuta syytä, olisi hyvä kerrata katetrointitekniikkaa uroterapeutin kanssa. On tärkeää olla viipymättä yhteydessä hoitavaan yksikköön, jos tilanne katetroitaessa minkä tahansa oireen suhteen muuttuu selvästi aikaisempaan verrattuna.

Toistokatetroin 6 x vrk. Aina on katetrissa verta, katetrointi on tuskallista, usein spastisuus katkaisee virtsan tulon ja verta tulee katetroinnin jälkeen vaippaan. Onko verenvuoto harmitonta? Sitä ollut useasti ja kukaan lääkäri ei kommentoi. Olen 9.5 vuotta katetroinut ja nyt on ollut usean kuukauden ajan verenvuoto ja kipu. Mitä tutkimuksia? Katetrina speedicath eve.

    Uroterapeutti Sanna vastaa:

    Jos katetrointi muuttuu yhtäkkiä kivuliaaksi ja katetroinnin yhteydessä on verenvuotoa sekä rakon spasmeja, voi kyseessä olla esimerkiksi virtsatietulehdus. Joka tapauksessa oireiden selvittämiseksi tulee olla yhteydessä hoitavaan lääkäriin, joka arvioi tilanteen ja ohjelmoi mahdolliset tarvittavat jatkotutkimukset. Mikäli kivuille ja verenvuodolle ei itse katetroinnin lisäksi muuta syytä löydy, voisi olla hyödyllistä kerrata katetrointitekniikkaa uroterapeutin kanssa.

Hei, Minulla on MS-tauti ja olen suunnitellut aloittavani katetroinnin. Minulle on suositeltu sitä jo noin 2 vuotta sitten. Miten minun pitää toimia että voin aloittaa katetroinnin? Mistä saan katetreja?

    Uroterapeutti Sanna vastaa:

    Katetroinnin aloittamiseksi ensimmäisenä kannattaa olla yhteydessä hoitavaan lääkäriin, joka arvioi ajankohtaisen tilanteen ja tarvittaessa laatii lähetteen katetrointiohjaukseen. Toistokatetrointi ohjataan useimmiten urologian poliklinikalla, toisinaan terveysasemalla. Ohjauksen antaa asiaan perehtynyt uroterapeutti tai urologinen sairaanhoitaja. Ohjauksessa käydään läpi mm. katetroinnin tarkoitus, tavoite, tekniikka, hygienia ja katetrien hankintaan liittyvät asiat. Katetrointia myös harjoitellaan käytännössä sekä valitaan sopivin katetri.

    Katetrit kuuluvat maksuttoman hoitotarvikejakelun piiriin. Tämä tarkoittaa, että hoitaja laatii ohjauksen yhteydessä nk. hoitotarvikelähetteen, jonka mukaisesti katetreja tilataan. Katetrien tilaaminen ja jakelu vaihtelevat kunnittain. Tarkemmat tiedot katetrien hankkimiseksi saa katetrointiohjauksen yhteydessä. Joka tapauksessa katetrit ovat käyttäjälle maksuttomia.

Hei! Olen 35 -nainen ja olen katetroinut nyt 6kk. Katetroinnin syynä on MS-tauti. Olen miettinyt miksi en voisi käyttää samaa katetria useampia kertoja?

    Sanna Uroterapeutti vastaa:

    Nykyaikaiset katetrit, kuten useimmat muutkin intiimihygieniatarvikkeet, ovat kertakäyttöisiä. Katetrit on pakattu yksittäin steriilisti, jotta virtsatietulehduksen riski katetroitaessa olisi mahdollisimman pieni. Katetrien vesiliukasteinen pintakäsittely on myös suunniteltu kertakäyttöiseksi.

    Käytön aikana katetriin kiinnittyy bakteereja iholta ja limakalvoilta. Käytetty katetri taas on kasvualusta bakteereille eikä katetrin peseminen esimerkiksi vedellä puhdista sitä riittävästi. Hyvän hygienian laiminlyönti puolestaan lisää riskiä virtsatieinfektioihin. Tästä syystä asianmukainen käsi- ja intiimihygienia sekä kertakäyttöisten, steriilisti pakattujen katetrien käyttö on ensiarvoisen tärkeää turvallisessa katetroinnissa ja virtsatietulehdusten ehkäisyssä.

    Kertakäyttöisiäkin katetreja tulisi muistaa aina käsitellä mahdollisimman puhtaasti. Tämä tarkoittaa, että katetrin virtsaputkeen menevään osaan ei tulisi käsin koskea ennen katetrointia. Samoin pakkauksesta pois otettu katetri pitää vaihtaa uuteen jo ennen katetrointia, mikäli se osuu epähuomiossa esimerkiksi iholle tai vaatteisiin. Käytön jälkeen katetrit hävitetään sekajätteen mukana.

Olen katetroinut nyt vuoden ajan ja ajattelin lähteä kaupunkilomalle Barcelonaan. Mitä minun pitää ottaa huomioon kun matkustan katetrien kanssa?

    Uroterapeutti Sanna vastaa:

    Matkalle tulisi ensiksikin varata riittävästi katetreja. Matkakäyttöön soveltuvat parhaiten heti käyttövalmiit katetrit, joissa katetrin kostuttamiseen tarvittava neste on jo valmiina. Monesti katetrin kompakti koko on käytännöllisin matkatessa. Mikäli heti käyttövalmiiden katetrien käyttöön ei ole mahdollisuutta, kannattaa katetrit kostuttaa hygieniasyistä pullotetulla vedellä ennen katetrointia. Kertakäyttöiset puhdistuspyyhkeet ja käsidesinfektiohuuhde korvaavat perusteellisemman puhdistuksen esimerkiksi lentokoneessa, retkillä tai rannalla.

    Jotta katetrit eivät herättäisi hämmennystä lentokentän turvatarkastuksessa tai tullissa, on mukaan hyvä ottaa myös todistus, josta käy ilmi katetrien käyttötarkoitus useilla vierailla kielillä. Todistusta kannattaa tiedustella hoitavasta yksiköstä. Hyvää matkaa!

Miten kestokatetri ja toistokatetri eroavat toisistaan tuotteina? Näyttävätkö ne samoilta?

 

 

    Tuoteasiantuntija Coloplast vastaa:

    Toistokatetrin ja kestokatetrin tarkoituksena on tyhjentää virtsarakossa oleva virtsa. Toistokatetroinnissa jäljitellään virtsarakon normaalia toimintaa. Katetri laitetaan WC-käynnin aikana rakkoon ja poistetaan kun virtsarakko on tyhjentynyt. Toistokatetrit ovat kertakäyttöisiä. Kestokatetri jätetään virtsarakkoon ja se pysyy rakon sisällä katetrin päässä olevan pienen pallon avulla. Kestokatetriin yhdistetään virtsapussi johon virtsa valuu. Pussin voi tyhjentää WC:ssä ja kestokatetri vaihdetaan säännöllisin väliajoin. Katetrin materiaali määrittää yleensä vaihtovälin. Toistokatetroinnissa komplikaatioiden määrä on pienempi kuin kestokatetroinnissa. Esimerkiksi virtsatieinfektion riski on pienempi.

    Katetrit eroavat ulkonäöltään. Toistokatetrissa on ainoastaan yksi väylä jota pitkin virtsa tulee ulos, mutta kestokatetrissa on kaksi väylää. Toinen väylä virtsaa varten ja toinen pallukan täyttöä varten.

Joudun toistokatetroimaan kerran päivässä. Minulla on 7 vuotta ollut atoninen rakko. Olen ollut huomaavinani, että ulostamisen yhteydessä rakko tyhjenee luontaisesti niin, ettei jäännösvirtsaa jää kuin tippoja. Onko suolen ja rakon toiminnalla naisilla joku yhteys? Ulosteeni on aina normaalin kiinteää, joskus tosin kovanpuoleista. Käytän myös Tamsumin-lääkettä auttamaan luonnollista virtsaamista.

    Uroterapeutti Sanna vastaa:

    Virtsarakko sijaitsee peräsuolen etupuolella. Jos vatsa ei toimi kunnolla, voi ulostemassa peräsuolessa sekä miehillä että naisilla painaa rakkoa ja virtsaputkea siten, ettei virtsaaminen onnistu normaalisti tai rakko tyhjenee vain osittain. Kuitupitoinen ravinto, riittävä nesteiden nauttiminen sekä liikunta varmistavat osaltaan vatsan säännöllisen toiminnan, josta huolehtiminen on tärkeä osa jokaisen hyvinvointia. Tilapäisen ummetuksen apuna voi käyttää vatsan toimintaa helpottavia lääkkeitä, joita saa apteekista ilman reseptiä. Tarkempia ohjeita ummetuslääkkeiden käyttöön ja valintaan saa apteekista tai hoitavasta yksiköstä. Virtsarakon toimintahäiriöissä on lisäksi tärkeää varmistaa rakon tyhjeneminen toistokatetroimalla sekä jatkaa sovittua lääkitystä hoitavan yksikön ohjeiden mukaisesti.

Heippa! Katetroin tällä hetkellä kerran päivässä. Ongelmani ovat toistuvat tulehdukset virtsarakossa. Miten pääsen niistä eroon? Käsittääkseni katetroinnin pitäisi vähentää tulehduksia. Olenko ymmärtänyt oikein?

    Uroterapeutti Sanna vastaa:

    Säännöllinen toistokatetrointi on tärkeä hoitomuoto rakon tyhjenemishäiriössä ja samalla virtsatieinfektioiden ehkäisyssä, sillä rakkoon virtsaamisen jälkeen jäänyt virtsa eli nk. jäännösvirtsa on oiva kasvualusta bakteereille. Katetrointiin hoitomuotona liittyy myös virtsatietulehdusten riski. Hoitamaton rakon tyhjenemishäiriö on kuitenkin toistokatetrointia huomattavasti suurempi riskitekijä virtsatieinfektiolle. Toistokatetroinnissa tulehdusriskiä voidaan pienentää oikeilla toimintatavoilla.

    Aluksi tulisi varmistua, että katetrointien määrä on riittävä. Kannattaa seurata jäännösvirtsamääriä ja keskustella katetrointitiheydestä hoitavan yksikön kanssa. Lisäksi on hyvä juoda riittävästi nesteitä, noin 1,5 – 2 l vuorokaudessa virtsateiden huuhtelemiseksi. Sokeroimattoman karpalo- tai puolukkamehun päivittäisestä käytöstä voi olla hyötyä, samoin naisilla vaihdevuosi-iän jälkeen paikallisten estrogeenivalmisteiden käytöstä. Hyvä käsi- ja intiimihygienia, oikea katetrointitekniikka, sopiva katetri sekä katetrien puhdas käsittely ovat myös tärkeitä tekijöitä virtsatieinfektioiden ehkäisyssä.

    Joskus kaikesta huolimatta toiset saavat toistuvasti virtsatietulehduksia. Virtsatieinfektion oireita ovat mm. kipu ja kirvely virtsatessa, tiheävirtsaisuus, virtsan muuttuminen sameaksi, veriseksi tai voimakkaan hajuiseksi, rakko- ja kylkikivut sekä toisinaan kuume. Mikäli epäilee virtsatieinfektioita, tulee olla yhteydessä hoitavaan yksikköön tai tarvittaessa päivystyspoliklinikalle. Toistokatetrointia on tärkeä jatkaa myös oireisen virtsatietulehduksen aikana. Toistuvat tulehdukset kannattaa myös ottaa puheeksi hoitavan lääkärin kanssa.

Hei! Olen 71 -vuotias mies ja katetroin koska minulla on venynyt rakko. Mikä on hyvä määrä virtsaa kun katetroi? Välillä pystyn virtsaamaan pieniä määriä normaalisti mutta suurin osa pitää katetroida.

 

 

    Uroterapeutti Sanna vastaa:

    Normaalisti toimiva virtsarakko hälyttää wc:hen useimmiten, kun rakossa on 250–500 ml virtsaa. Venynyt virtsarakko taas voi varastoida huomattavasti suurempiakin määriä, ennen kuin tarve virtsata ilmenee. Joskus hädän tunnetta ei tunne ollenkaan, vaikka rakossa on useita desilitroja virtsaa. Ylivenynyt virtsarakko ei myöskään pysty supistumaan eli tyhjentämään rakkoa kertyneestä virtsasta. Näissä tilanteissa rakon tyhjentäminen toistokatetroimalla säännöllisin väliajoin on ensiarvoisen tärkeää. Säännöllisellä katetroinnilla ehkäistään munuaisten vaurioitumista sekä virtsatieinfektioita. Katetroitaessa pyritään myös ylläpitämään rakon normaalia toimintaa. Tästä syystä kerralla katetroidun virtsamäärän ei tulisi ylittää 400 – 500 ml, mikä siis on rakon luonnollinen maksimivetoisuus. Jos normaali virtsaaminen ei onnistu tai onnistuu hyvin pienissä määrin, niin tällöin sopiva katetrointitiheys on yleensä 3-4 tunnin välein 5-6 kertaa päivässä. Jäännösvirtsamääriä kannattaakin ajoittain mitata, jotta katetrointien riittävyyttä on helpompi arvioida ja tarvittaessa lisätä tai vähentää.

Moi! Olen 33 v. Mies ja kärsin venyttyneestä rakosta. Minulla on operoitu lannerangan välilevyjä kahdesti ja nyt degeneroitumisen edetessä monenlaiset selkäongelmat jatkuvat. Rakko-ongelmat alkoivat virtsaummesta 11/2015 selkäongelmien yhteydessä. Lääkäreiden mukaan virtsaumpi johtui trisyklisten masennuslääkkeiden ja kivun yhteisvaikutuksesta. L5 hermojuuri on kyllä neurokirurgin mukaan kovin ahtautunut mutta sen kipu jää kroonisen hermokivunhoitoon käytettyjen lääkkeiden varjoon. Käytössä on oksikodoni, lyrica, venlafaxin, melatoniini, arcoxia ja diapam. 11/2015 kirurgian polilla suurin residuaali oli aamuyöstä kertakatetroinnilla 2200ml ja olo hyvin tukala. Tämän jälkeen siirryyttii muutamaksi päiväksi kestokatetriin. Hoitava kipulääkäri ja urologi tulivat siihen tulokseen että tarkempia tutkimuksia ei tarvita vaan rakko palautuu entiselleen näin nuorella nopeasti. Nyt, n. 3-4Kk tilanteen jälkeen rakon tilavuus on edelleen sama. Virtsaaminen on välillä hyvin hankalaa ja monenlaisia kikkoja joutuu houkuttelemiseksi käyttämään. Myös välillä joutuu ppalaamaan wc:hen samantien takaisin. Toisinaan sitten hätä ei ilmoita itsestään ja vaa’an kertoma on karua, virtsaamisen jälkeen paino putoaa pahimmillaan n. 2,2Kg. 1-1,5 Kg on minulle normaali aamuvirtsan Painonpudotus. Oireilua on jälkitiputtelusta, alavatsan kipuihin ja ajoittaiseen kuumeiluun. Virtsanäyte antoi sekaflooratuloksenvaikka suoritin sen äärimmäisen huolellisesti. Omt-terapeuttini on painottanut nyt tilanteen vakavuutta ja toivon saavani urologille ajan, lähete on tehty. Kysymys kuuluu, mitä minun olisi nyt odotellessa tehtävä että minimoisin riskit vakavammilta seurauksilta? kiitos jo etukäteen!

 

 

    Uroterapeutti Sanna vastaa:

    Kertomasi perusteella vaikuttaa, että virtsarakkosi toiminta ei ole täysin palautunut vaan rakko on ylivenyttynyt eikä tyhjene kunnolla. Tilanteessasi tarkemmat urologiset selvittelyt ovat ehdottomasti tarpeellisia, joten hyvä että lähete urologille on jo tehty. Toivottavasti pääset vastaanotolle pikimmiten, kannattaa tiedustella lähetteen tilaa ja kiirehtiä vastaanotolle pääsyä olemalla yhteydessä oman alueesi urologiseen yksikköön. Kun virtsateiden toiminta on kartoitettu ja virtsarakon tyhjenemishäiriö on tutkimuksissa todennettu, hoitona on säännöllinen omatoiminen toistokatetrointi, jonka toteutus ohjataan urologian poliklinikalla. Mikäli ennen vastaanotolle pääsyä virtsaaminen ei onnistu ollenkaan tai vaikeutuu huomattavasti, sinulle tulee virtsatieinfektion oireita tai kuumeilua, tulee hakeutua päivystyspoliklinikalle.

Hei, Olen toistokatetroinut jo monta vuotta, mutta viime aikoina on yhä vaikeampaa ”löytää” rakkoa ja ylettyä viemään oikealla kädellä toistokatetri rakon kohdalta sisälle rakkoon. Mikä neuvoksi?

    Uroterapeutti Sanna vastaa:

    Ongelmien ilmaantuessa katetroidessa kannattaa ensisijaisesti olla yhteydessä hoitavaan yksikköön, jonka uroterapeutti pystyy antamaan yksilöllistä ohjausta esitietoihin ja sairauskertomusmerkintöihin pohjautuen. Tarvittaessa voidaan varata ohjausaika uroterapeutin vastaanotolle katetrointitekniikan kertaukseen. Tässä tilanteessa esimerkiksi katetrivaihtoehtojen kartoituksesta ja päivityksestä sekä eri katetrointiasentojen läpikäymisestä voisi olla apua.

Joudun toistokatetroimaan kerran päivässä. Minulla on 7 vuotta ollut atoninen rakko. Olen ollut huomaavinani, että ulostamisen yhteydessä rakko tyhjenee luontaisesti niin, ettei jäännösvirtsaa jää kuin tippoja. Onko suolen ja rakon toiminnalla naisilla joku yhteys? Ulosteeni on aina normaalin kiinteää, joskus tosin kovanpuoleista. Käytän myös Tamsumin-lääkettä auttamaan luonnollista virtsaamista.

    Uroterapeutti Sanna vastaa:

    Virtsarakko sijaitsee peräsuolen etupuolella. Jos vatsa ei toimi kunnolla, voi ulostemassa peräsuolessa sekä miehillä että naisilla painaa rakkoa ja virtsaputkea siten, ettei virtsaaminen onnistu normaalisti tai rakko tyhjenee vain osittain. Kuitupitoinen ravinto, riittävä nesteiden nauttiminen sekä liikunta varmistavat osaltaan vatsan säännöllisen toiminnan, josta huolehtiminen on tärkeä osa jokaisen hyvinvointia. Tilapäisen ummetuksen apuna voi käyttää vatsan toimintaa helpottavia lääkkeitä, joita saa apteekista ilman reseptiä. Tarkempia ohjeita ummetuslääkkeiden käyttöön ja valintaan saa apteekista tai hoitavasta yksiköstä. Virtsarakon toimintahäiriöissä on lisäksi tärkeää varmistaa rakon tyhjeneminen toistokatetroimalla sekä jatkaa sovittua lääkitystä hoitavan yksikön ohjeiden mukaisesti.

Minulla viime aikoina ollut toistuvia pissatulehduksia, johon minulla on ollut lääkekuuri. Terveinä aikoina on vaikeuksia pissata. Nyt on taas ollut lääkekuuri ja selkä on munuaisten kohdalta kipeä sekä pissaaminen sattuu munuaisten kohdalta.Ei pissa muuta kuin sekaflooraa. Aamuisin jalat ja kädet ovat turvoksissa. Ennen ei ole tällaista ollut. Olen 36 v.nainen.

    Uroterapeutti Sanna vastaa:

    Oireiden selvittämiseksi sinun tulee olla viipymättä yhteydessä terveysasemalle, jossa lääkäri arvioi tilanteen ja määrää tarvittavat jatkotutkimukset. Mikäli virtsatietulehduksen oireet jatkuvat tai palaavat antibioottikuurin jälkeen, tulee aina olla yhteydessä hoitavaan yksikköön. Kivut selässä ja kyljissä munuaisten alueella sekä kuumeilu voivat olla merkkejä munuaistason virtsatieinfektioista, jolloin lääkäriin tulee hakeutua välittömästi vuorokaudenajasta riippumatta.

Hei! Olen uudehko katetroija, mutta olen aiemmassa työssäni katetroinut asiakkaita joten homma on ok. Mutta on myös ongelma, nimittäin kipu oikealla puolen virtsarakon seutua jossa tähystyksessä nähtiin polyyppeja. itselläni on tunne että katetri osuu niihin kun sitä vedän ulospäin hiljalleen ja vaihdan hieman asentoa että kaikki virtsa tulisi pois, sisään viedessä ei katetri satu lainkaan. Jos tunnen kivun kovempana on katetrissa yleensä verta ja kipu voi kestää jopa puoli tuntia sen jälkeen. Onko pelko että polyypit muuttuvat ajan kanssa pahanlaatuisiksi jos ne ärsyyntyvät tms. katetroidessa? Tulisiko tämän vuoksi ottaa yhteys lääkärin?

    Uroterapeutti Sanna vastaa:

    Rakossa todetut hyvänlaatuiset muutokset eivät muutu pahanlaatuisiksi katetroitaessa. Pienet määrät verta rakon tai virtsaputken limakalvoilta sekä lievät kivut ovat normaaleja toistokatetrointiin liittyviä ilmiöitä, etenkin toistokatetrointeja aloitettaessa. Usein ongelma korjaantuu ajan kanssa katetrointitekniikan harjaantuessa. Katetrointia kannattaa kokeilla eri asennoissa ja mahdollisesti eri katetreillakin. Hoitavan yksikön uroterapeutti on paras henkilö antamaan yksilöllistä ohjausta katetrointitekniikkaan ja eri katetrivaihtoehtoihin liittyvissä kysymyksissä. Voimakkaat kivut ja runsas tai päivittäinen verenvuoto vaativat aina hoitavan yksikön kannanoton, samoin jos tilanne katetroitaessa minkä tahansa oireen suhteen muuttuu aikaisempaan verrattuna.