Pukeutumishaasteita pyörätuolissa | Eevan blogi

Kun istuu pyörätuolissa, pukeutumisessa voi olla aikamoisia haasteita. Kun vammauduin 19-vuotiaana, pelkäsin, että näytän ”sairaalasta karanneelta”. Siksi halusin näyttää huolitellulta, viehättävältä ja naiselliselta. Valitettavasti jouduin luopumaan lähes kaikista vanhoista ihanista vaatteistani, koska ne eivät soveltuneet pyörätuolielämään. Pikku hiljaa vaatekaappini alkoi täyttyä vaatteista, jotka olivat sekä kauniita että käytännöllisiä.

Suosin stretchiä lähes kaikessa. Nappipaitoja en harrasta, koska kun käsien avulla liikkuu, niin napit helposti pingottuvat ja aukeavat. Siirryn päivän aikana useita kertoja vessassa, autoon, sänkyyn ja milloin mihinkin. Käsiä pitää pystyä liikuttelemaan helposti, ylös, alas ja sivuille. Pehmeät neuleet ja mukavat tyylikkäät trikoopaidat ovat suosikkejani. Muutenkin vaatteiden ja saumojen pehmeyteen kannattaa kiinnittää huomioita, etteivät ne aiheuta hiertymiä.

Kuva: Eeva Simonsin kotialbumi

Erityisesti alaosissa joustavuus on minulle a ja o. Käytän housuja ja hameita. Muutamat vetoketjulliset housut olen ostanut, mutta ne ovat jääneet käyttämättä. Pidän alaosista, joissa on kuminauha vyötäröllä, jotta housuja ja hameita on pukiessa helppo vetää ylös ja vessassa käydessä alas. Silloin on myös helpompi tunnustella, tuntuuko rakko ihan täydeltä. Onneksi nykymuoti suosii mukavia, pehmeitä vaatteita, paitoja, hameita ja housuja.

Suosikkini ovat pehmeät, todella joustavat, kuminauhalliset farkkuleggingsit. Leggingsit eivät valu lattialle, kun ne vetää alas vessanpöntöllä istuessa. Tämä on hyvä ominaisuus yleisissä vessoissa, joissa usein on jotain ällöttävää märkää lattialla, esimerkiksi vaikka junissa ja lentokentillä. Farkkuleggarit ja nahkasaappaat – niistä on tyylini tehty! Löytäessäni jotkut hyvät leggarit saatan ostaa niitä muutamat varastoonkin. Kauppojen valikoimissa on onneksi aika usein siistejä pitkiä housuja ja erilaisia hameita kuminauhavyötäröllä.

Koska olen halvaantunut, jaloissani on huono verenkierto. Veritulppavaaran takia joudun kiskomaan joka aamu tukisukat jalkaan. Tukisukkien lisäksi pidän aina, paitsi kesähelteillä, yli polven vedettäviä mustia puuvillasukkia tai ohuita villasukkia. Tuntuu hyvältä pukea kylmiin jalkoihini pitkät sukat, joiden toivon lämmittävän edes vähän.

Talvella huolehdin siitä, että vyötäröstä alaspäin on tarpeeksi vaatteita. Pidän joko villaisia tai mikrokuituisia paksuhkoja lämpöleggingsejä housujen alla. Vaikka ylimääräisten vaatekertojen riisuminen ja pukeminen tuntuu usein vähän työläältä, lämmöstä huolehtiminen on mielestäni tärkeää.

Jos vietän aikaa ulkona kylmällä ilmalla, puen ylleni kevyttoppahousut tai kunnon talvihousut. Niidenkin alla minulla on usein pitkät villaiset säärystimet. Pelkään paleltumista ja siksi olen tarkka kylmän ilman pukeutumisessa. Talvella ulkoillessa suosin suomalaisia Kuoma-talvisaappaita, jotka ovat lämpimät ja helppo vetää jalkoihin. Kuoma-saappaani ovat pari numeroa suuremmat kuin muut kenkäni – silloin niihin mahtuu vielä lisäksi paksut villasukatkin.

Kuva: Eeva Simonsin kotialbumi

Ulkovaatteidenkin tulee olla helposti puettavia ja mukavia päällä, sekä myös pesukoneessa pestäviä. Takkien on hyvä olla lyhyitä ja väljiä, jotta pystyy liikkumaan ja nostelemaan itseään. Jonkinlainen vedenkestävyys on myös hyvä ominaisuus ulkovaatteissa.

Alusvaatteiden suhteen olen vähän tylsä. Alusvaatelaatikossani on iso pino mustia Sloggin alushousuja, eikä aamulla tarvitse miettiä, mitä pukisin housujeni alle. Akuuttivaiheen kuntoutuksesta Käpylässä jäi tavaksi, että puen alushousut nurin päin, niin saumat eivät paina. Sloggit ovat pehmeät ja joustavat ja kestävät hyvin 60 asteen pesun, mikä on mielestäni tärkeää. Rintaliiveissä voi sentään käyttää värejä ja pitsejä, mutta niissäkin hyvä istuvuus on tärkeää, jotta ne tukevat liikkuessa ja siirtyessä. Useimmiten minulla on paidan alla joku sopiva toppi, joka lämmittää mukavasti selkääni ja ylävartaloani.

Kuva: Eeva Simonsin kotialbumi

Välillä tuskailen sitä, etten löydä mitään kivaa kaupoista. Varsinkin, jos oikein etsimällä etsii tietynlaista vaatetta. Kummasti vaatekaappini kuitenkin pullistelee värikkäitä, ihania vaatteita. Jotkut vaatteet ovat hyvin vanhojakin, mutta rakkaita. Koska sopivien vaatteiden löytäminen saattaa olla hankalaa, tavakseni on tullut ostaa rahatilanteen salliessa eteen tullut sopiva vaatekappale, vaikken sitä ihan juuri nyt tarvitsisikaan. Kirppareilla voi myös löytää aarteita.